 | 2018 Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry puheenjohtajan palsta
Simo Murtomäki |  |
Arvoisa Keuruun Murtomäen sukulehden lukija
Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry täytti 70 vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden tapahtumaa vietettiin Keuruulla 9.7.2017. Aluksi kokoonnuttiin suvun muistomerkille ja laskettiin muistoseppele . Sukuyhdistyksen puheenjohtaja Simo Murtomäki piti juhlapuheen. Juhlatapahtuma jatkui Helena Kukkamon johdattamana ja esitelmänä koskien kertomuksia Keuruun vanhan hautausmaan vanhoilla haudoilla. Keuruun vanhassa kirkossa Elina Luopakka esitti kirkkopiikaesityksen. Juhlalounas nautittiin Keuruun vanhassa pappilassa. Juhlalounaan jälkeen vierailtiin vielä Keuruun Kotiseutumuseossa, jota esitteli Helena Kukkamo. Juhlassa oli vieraita 60 henkilä. Kansikuvassa juhlavieraat Vanhan Pappilan takapihalla.
Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry perustettiin 18.1.1947 Laila Järvisen kotona Helsingissä. Ensimminen sukukokous pidettiin 28.6.1947 Haapamäellä Murtomäen talossa. Kokouksesta talon isäntäväki oli laatinut vieraskirjan, johon vieraat signeerasivat nimikirjoituksen. Tämä vieraskirja lõytyi Haapamäeltä vasta muutamia vuosia sitten.
Virallisesti sukuyhdistyksen perustaminen ja säännöt vahvistettiin toisessa sukukokouksessa Keuruulla Pekkalan talossa 29.6.1952, jossa läsnä oli noin 200 suvun jäsentä.
Alunperin Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry perustettiin yhdyssiteeksi Tuomas Tuomaanpoika Murtomäen (1776-1855) ja Helena Markuntytär Mänttän (1779-1851) seitsemän aikuisikään ehtineen tyttären jälkeläisille, joiden sukuhaarat ovat Ruokonen, Wesander, Pekkala, Collin, Arppe, Räihä ja Andelin. Vuoden 2015 sukukokouksessa päivitettiin ja vahvistettiin uudet säännöt, jonka mukaan sukuyhdistyksen tarkoituksena on laajentaa ja selvittää sukututkimuksen avulla kahta sukupolvea aikaisemmasta lähtökohdasta eli Esko Juhonpoika Murtomäen (1712-1762) ja vaimonsa Elina Iisakintytär Postin (1706-1772) suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuyhdistys- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä. Multianniemen sukuhaara syntyi, kun Eskon ja Elinan tytär Maria naitiin Multianniemen taloon emännäksi.
Keuruun Murtomäen suvun muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin Keuruun vanhalla hautausmaalla v.1975. Sen jälkeen suvun muistomerkkiä on kunnostettu yhden kerran. Nyt olisi aika taas kunnostaa ja entistää muistomerkkiä alkuperäistä vastaavaksi. Sukuyhdistyksen hallitus toivoo lahjoituksia suvun jäseniltä, jotta projekti saataisiin tehtyä asianmukaisella tavalla.
Sukukirja Seitsemän tytärtä Keuruun Murtomäestä julkaistiin v. 2005. (tätä kirjaa on vielä saatavissa 50 euron hintaan - 10 % alennus jäsenille kirjamyynnistämme Keuruulta. Katso tarkemmin tämä sukulehden Sukutuotteet- myyntisivulta)
Multianniemen sukuhaarasta on tehty erillinen sukututkimusjulkaisu Multianniemen suku I. Sukumatrikkelissa Esko Juhonpoika Murtomäen ja hänen vaimonsa Elina Iisakintytär Postin lapsista Maria Eskontytär (1741 -1809) meni emännäksi Multianniemen taloon Matti Tuomaanpoika Multian puolisoksi. Heidän lastensa Helenan, Marian ja Tuomaan jälkeläisistä sukuyhdistys on julkaissut matrikkelin Multianniemen suku I, jossa on julkaisuna sukuhaarat Vehkoo, Vilhula ja Multia 1900-luvun alkupuolelle asti. ( matrikkelia saa kirjamyynnistä Keuruulta, hinta 15 € )
Suvun jäsen taiteilija professori Lauri Santtu oli saanut haltuunsa perinnön kautta ainutlaatuisen kauniisti muotoillun katajaisen puulusikan, joka alun perin oli kuulunut hänen isoitinsä äidille Eva-Greta Murtomäelle, yhdelle Murtomäen seitsemästä tyttärestä. Lusikan varren päässäoli rakkauden ja toivon symboleina sydän ja ankkuri. Lauri Santtu luovutti 1970-luvun alussa sukuyhdistykselle oikeuden valmistaa mallista hopealusikoita, korvakoruja, rintasolkia ja riipuksia, joissa kaikissa oli mukana sydän ja ankkurikuviot (katso ote alkuperäisestä Lauri Santun allekirjoittamasta asiakirjasta). Sukuyhdistys onkin tuottanut merkittävän määrän sukukoruja suvun jäsenille.
Suvun vaakunan suunnitteli vuonna 1985 taiteilija Harri Uimonen ja Suomen Heraldinen Seura hyvksyi sen rekisteriinsä 9.10.1985.
70 vuoden ajan sukuyhdistys on toiminut ansiokkaasti sukumme perinteiden ja sukutietojen tallentamisessa sekä ylläpitämisessä. Eri vuosikymmenet ovat tuoneet haasteensa sukuyhdistyksen hallituksille. Myös oman haasteensa tuo sukutietojen päivittäminen, emme saa paljoakaan päivitystietoja sukumme uusista jäsenistä. Käytännössä sukumme Keuruun Murtomäen seitsemän tyttären osalta tiedot on päivitetty v. 2005 vuoden tasolle.
Miten sukuyhdistyksen sukututkimustoimintaa olisi mahdollista päivittää nykytasolle, jotta sukuyhdistyksemme toiminta voisi jatkua vahvana myös tuleville sukupolville. Sukututkimuksen painopistettä olisi hyvä muuttaa "oma lähisukuni" -tasolle nykyaikaisen nettipalvelinohjelmiston avulla. Sukukuvauksen päätepisteeksi otettaisiin ydinperheiden kautta kiinnepiste omassa sukuhaarassa v. 2005 julkaistusta Seitsemän tytärtä Keuruun Murtomäestä- kirjasta tai Multianniemen Suku I- julkaisusta. Tämä tulisi ottaa selkeäksi tavoitteeksi tulevassa toiminnassa kun kokoonnumme 2020 seuraavaan sukukokoukseen.
Sukumme ja sukuhaaramme on jo nyt levinnyt globaalisti hyvin laajalle alueelle, perinteisellä sukuyhdistystoiminnalla ei tulevaisuudessa tuskin enää saavuteta kaukaisia sukumme jäseniä.
Tarvitaan merkittävää uudistumista sukuyhdistyksen toiminnassa ja organisoitumisessa sekä ennen kaikkea toimivat nettiohjelmistotyökalut verkkopalvelimella. Laaja kiinnostus ja tietämys omasta lähisukupiiristä antaisi aivan uusia ulottuvuuksia tulevaisuuden sukuyhdistyksemme toimintaan.
Aktiivisten jäsenten ja jäsenmaksutulojen avulla Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry:n toiminta kehittyy ja säilyy myös tulevaisuudessa. Olethan sinäkin mukana henkilöjäsenenä kehittämässä toimintaamme.
Kesäterveisin
Simo Murtomäki
Puheenjohtaja
Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry